Informaatiosuunnittelusta tai sisältömuotoilusta kuulet ehkä harvoin, kun keskustellaan verkkosivuista. Tai ainakin huomattavasti harvemmin kuin UX-suunnittelusta. Informaatioarkkitehtuuri, sisältö ja sen rakenne, on onnistuneen verkkosivuston moottori.
Kuvittele hetki tilannetta, jossa etsit kuumeisesti jotain tiettyä asiaa isolta verkkosivustolta, mutta et millään löydä sitä. Päädyt linkkien kautta aina takaisin lähtöpisteeseen. Haluaisit tehdä omasta mielestäsi yksinkertaisen varauksen, mutta… et vain jotenkaan pysty. Jos asia on tärkeä, joudut selvittämään sitä sähköpostitse tai soittamalla asiakaspalveluun. Koet turhautumista ja ärtymystä ja poistut sivuilta, ehkä jättäen tuotteet ostoskoriin.
Olet mahdollisesti juuri törmännyt huonoon informaatioarkkitehtuuriin.
Informaatioarkkitehtuuri (IA) määrittelee, miten digitaalisen tuotteen kaikki osat toimivat yhdessä. Huono informaatiosuunnittelu johtaa huonoon käyttäjäkokemukseen, mikä puolestaan johtaa asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden sekä tulojen menettämiseen.
Tässä verkkosivuston omistajalle ja ostajalle suunnatussa artikkelissa käyn läpi informaatioarkkitehtuurin roolin osana hyvin toimivia verkkosivuja. Informaatiosuunnittelu - tai sisältömuotoilu laajasti ymmärrettynä - on keskeinen osa konvertoivia verkkosivuja, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota, kun olet tekemässä verkkosivu-uudistusta tai hankkimassa yritykselle verkkosivut.
Informaatioarkkitehtuuri on design designin takana
Informaatioarkkitehtuuri on design designin takana, eli suunnitelma suunnitelman takana. Mitä ihmettä se sitten tarkoittaa?
Kun katsot vaikkapa yrityksen kotisivuja, näet siinä ennen kaikkea visuaalisen esityksen nimeltä "yrityksen verkkosivut". Informaatioarkkitehtuuri on tuon visuaalisen esityksen taustalla, vähän niin kuin kapellimestari verhon takana. Se ohjaa kokemustasi ja ajatteluasi, kun käytät verkkosivuja.
Informaatioarkkitehtuuri määrittelee, miten digipalvelun eri asiat toimivat yhdessä, miten käyttäjä liikkuu sovelluksessa sekä miten hyvin verkkosivusto täyttää tarkoituksensa.
IA on oikeastaan verkkopalvelun strategia. Se on strategia siihen, että löydät etsimäsi ja myös ymmärrät löytämäsi informaation. Loistava sisältömuotoilu tekee palvelun käyttämisestä niin miellyttävää, että siihen voi jopa rakastua.
Verkkosivuprojekteissa informaatiosuunnittelusta vastasi ammoisina aikoina informaatioarkkitehti, nykyisin usein UI/UX-suunnittelija. Informaatioarkkitehtuuri on sulautunut yhteen erityisesti käyttöliittymäsuunnittelun ja interaktiivisen suunnittelun kanssa. Kotimaisissa lähteissä sisältömuotoilulla saatetaan viitata lähinnä viestinnällisestä sisällöntuotannosta aina informaatioarkkitehtuuriin
Englanninkielisessä tietokirjallisuudessa käsitteet information architecture, user experience design, user interface design, concept design, content design, content production napsahtavat useammin oikeisiin paikkoihin, mutta kaiken kaikkiaan määrittelyissä on huomattavaa vaihtelua. Ainakin kolme syytä selittää varianssia:
- Digitaalinen ala on jatkuvassa muutoksessa - tehtävät muuttuvat ja milloin mikäkin termi on buzzword
- Monet ammattilaiset hallitsevat useamman osa-alueen (kuten UI/UX tai IA/UX), jolloin tehtävien raja liudentuu
- Asioita ei voi tehdä irrallaan kokonaisuudesta vaan monen alan saumattomana yhteispelinä.
Kun itse puhun sisältömuotoilusta, tarkoitan sitä sanan laajimmassa ja strategisessa merkityksessä.
Mistä tunnistat hyvän informaatioarkkitehtuurin?
Hyvä informaatioarkkitehtuuri tarkoittaa sitä, että löydät haluamasi asian ilman että joudut näkemään sen eteen juurikaan vaivaa. Loistava informaatioarkkitehtuuri on näkymätön. Toisin sanoen: et kiinnitä siihen mitään huomiota, koska kaikki tuntuu intuitiivisesti oikealta.
Mitä enemmän sisältöä verkkosivustolla on, sitä tärkeämmäksi informaatioarkkitehtuuri tulee. Oikealla informaatiosuunnittelulla sivustolle jatkuvasti tuleva uusi sisältö asettuu loogisesti osaksi kokonaisuutta ja verkkopalvelu skaalautuu.
On tavallaan harmi, että IA on sulautunut UX-suunnitteluun. Kun keskitytään vain käyttäjäkokemukseen, ostopolkuihin ja konversioon sekä ajankohtaiseen visuaaliseen ilmeeseen, saatetaan unohtaa se tärkein - verkkosivujen sisältö ja sisällön rakenne.
Sisältö ja informaatioarkkitehtuuri on jokaisen digitaalisen tuotteen ja palvelun kivijalka.
Jos sisältö ei ole verkkosivuprojektin ytimessä, saatat joutua maksamaan pitkän pennin toteutuksesta, joka on kenties ihan kivan näköinen, mutta ei onnistunut taloudellinen investointi.
Lue myös: Miten UX-suunnittelu parantaa myyntiä ja asiakaskokemusta?
Mitä kuuluu informaatioarkkitehtuuriin?
- Palvelun tai tuotteen (ja yrityksen) tavoitteet (IA / Service Design)
- Käyttäjätutkimus ja ymmärrys ihmisten toiminnasta (IA / UX / Service Design)
- Prosessien suunnittelu
- Sisältöjen suunnittelu
- Rakennesuunnittelu ja sivukartta (IA/UX)
- Navigaatio, toiminnallisuus ja interaktiot (IA/UI/UX)
- Hakutoiminnon suunnittelu (IA/UI/UX)
Eri kohdissa voi siis olla projektista riippuen niin palvelumuotoilua, liiketoiminta- ja substanssiosaamista, konseptisuunnittelua jne., mutta nämä ovat keskeiset informaatioarkkitehtuuriin liittyvät kohdat, joissa tarvitaan informaatiosuunnittelua ja sisältömuotoilua.
Tavoitteet, käyttäjät ja sisällöt
Ihan minkä tahansa digitaalisen palvelun tai tuotteen (kuten yrityksen kotisivut) tekemisen pitäisi alkaa tavoitteiden selvittämisestä: miksi verkkosivusto tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Hyvää informaatioarkkitehtuuria ei voi rakentaa, jos ei tiedä mitä on tekemässä.
Verkkosivuston tavoitteet ovat useimmiten yrityksen liiketoiminnan tavoitteiden mukaisia. Liiketoiminnan tavoitteet puolestaan vastaavat kysymykseen "miksi" - ja näin päästään kaiken toiminnan ytimeen eli sisältöön.
Verkkosivuston käytännön tasolla mieti esimerkiksi:
- Mitä käyttäjien pitäisi tehdä sivustollesi saapuessaan? Hyvä sisältömuotoilu voi auttaa ja huono sisältömuotoilu estää käyttäjän tavoitellun toiminnan.
- Miten kilpailevat tuotteet tai palvelut toimivat? Sisällön avulla voit tehdä paremman (tai huonomman) verkkosivuston kuin kilpailijallasi.
Käyttäjätutkimus jätetään usein väliin vähänkään pienemmissä verkkosivuprojekteissa, vaikka kaikkein kriittisin osa sisällön ja rakenteen suunnittelua on ymmärtää, kuka tuotetta tulee käyttämään ja miksi. Persoonien luominen kannattaa, sillä voit käyttää niitä muussakin yrityksesi toiminnassa, kuten sisältömarkkinoinnissa.
Jos iso käyttäjätutkimus tuntuu kalliilta, kevyempiäkin vaihtoehtoja on olemassa. Ongelma onkin siinä, että todella usein verkkosivuston käyttäjien syvällinen pohtiminen jotenkin unohtuu – niin verkkosivuston tilaajalta kuin sen toteuttajalta.
Kysymyksiä, joita tässä vaiheessa pitäisi miettiä:
- Mitä verkkosivustosi käyttäjä haluaa saavuttaa tai tehdä sivustollasi? Varata ajan, ostaa talon, kysyä minne palauttaa myymäläostoksensa?
- Milloin ja missä sivustoasi käytetään? Etsitään tietoa työmatkalla ruuhkabussissa, tilataan liput samalla hetkellä, kun seisotaan sisäänkäynnillä, vai luetaan rauhassa illalla kotisohvalla?
- Millä laitteella palvelua käytetään? Mobiilissa vai desktopissa?
Prosessien määrittely ja suunnittelu on myös olennainen osa informaatiosuunnittelua. Tässä vaiheessa pohditaan sitä, miten käyttäjä liikkuu digitaalisessa tuotteessa ja miten erilaiset toiminnot ja vaiheet kytkeytyvät toisiinsa.
Informaatioarkkitehtuuri määrittelee sen, mitä informaatiota, mitä kaikkia sisältöjä ja missä järjestyksessä käyttäjä näkee eri toiminnan tai prosessin vaiheissa. Prosessien logiikka on isossa roolissa siinä, miten sujuva ja tehokas käyttäjäkokemus syntyy.
Informaatioarkkitehtuuri sekoitetaan toisinaan pelkän sisällön suunnitteluun, tai sitä aletaan miettiä vasta siinä vaiheessa, kun kivannäköinen sivupohja on kliksuteltu kasaan. Sisällön suunnittelu (kuten blogitekstit kuvituksineen, tuote-esittelyt jne.) on toki tärkeä osa informaatioarkkitehtuuria, mutta vain yksi osa kokonaisuutta.
Jos käyttäjiä mietitään käyttäjätutkimuksen avulla, sisältöjä ja sisältöjen organisointia pitäisi miettiä sisältötutkimuksen eli sisällön auditoinnin avulla. Sisällön auditoinnilla selvitetään olemassa olevan sisällön määrä ja laatu.
- Mitä sisältöä tuotteeseen tai palveluun tulee? Kuinka paljon sisältöä on olemassa ja mitä erilaisia sisältöformaatteja on käytössä? Mitä sisältöä oikeasti tarvitaan?
Käyttäjien ymmärtämisestä ei pääse livahtamaan edes sisältöjen osalta, päinvastoin. Sisältöjen suunnittelussa ja organisoinnissa olennaista on jälleen pohtia, "mitä asiakkaamme tekisi":
- Mikä on intuitiivisin tapa organisoida sisältöä käyttäjän kannalta? Miten asiakkaamme haluaa liikkua sisällössä, kun hän esimerkiksi etsii jotain asiaa tai yrittää vuokrata vaikkapa juhlatilat tapahtumaansa verkkokaupasta?
Sisällön rakenne, navigaatio ja tiedonhaku
Seuraavaksi suunnitellaan rakenne informaatiolle. Todellisten käyttäjien kanssa voi harrastaa vaikkapa korttien tai post-it -lappujen lajittelua, josta nähdään, miten he yleensä mieltävät sisältöä, mitkä asiat kuuluvat yhteen ja mikä on tärkeää.
Jos pohjatyötä ei ole tehty eikä todellisia käyttäjiä mietitty tai otettu suunnitteluun mukaan, saadaan tässä vaiheessa usein aikaiseksi ns. organisaatiolähtöinen verkkosivusto.
- Poimi tärkeä ja ilmainen vinkki tästä: käyttäjä (eli asiakkaasi) mieltää sisältöä todennäköisesti eri tavalla kuin ihmiset yrityksessäsi. Kymmenen käyttäjän tai asiakkaan ryhmästä voi löytyä kymmenen erilaista tapaa ajatella ja ymmärtää sisältöä. Kysy vähintään viideltä verkkosivustosi käyttäjältä, miten he mieltävät sivuston sisällön, ennen kuin lajittelet sisällöt eri otsikoiden alle.
Tässä kohtaa verkkosivuston suunnittelua rakennetaan sivukartta eli englanniksi sitemap. Rakennesuunnittelu ja sivukartta ovat informaatioarkkitehtuurin konkreettisia tuotoksia.
Navigaatiosuunnittelu liittyy sekä informaatioarkkitehtuuriin että käyttöliittymäsuunnitteluun. Sivukarttaan dokumentoidaan: montako hierarkiatasoa navigaatioon tarvitaan, minne navigaatio sijoitetaan koko sivustolla sekä yksittäisillä sivuilla ja miten navigaatiopainikkeet nimetään.
Iso osa verkkosivuston suunnittelua on sivusuunnittelua eli yksittäisten sivujen ja niiden elementtien suunnittelua (pienempi projekti, jos kyseessä on ns. one-pager ilman alisivuja). Sivusuunnittelussa korostuu interaktiosuunnittelu eli toiminnallisuuden, vuorovaikutuksen ja toimintojen esittämisen järjestyksen suunnittelu.
- Sivusuunnittelussa tähdätään erityisesti 1) hyvään käyttökokemukseen, jotta 2) sivun/sivuston kaupalliset tavoitteet saavutettaisiin.
Viimeisenä sisältömuotoiluun liittyvänä tehtävänä on hakukokemuksen ja 404-sivun suunnittelu. Mitä suuremmasta sisältökokonaisuudesta on kyse, sen tärkeämmäksi toimiva haku tulee sivustolla. Pohdittavia asioita ovat mm.:
- Mistä hakutoiminto löytyy? Miten hakutulokset esitetään? Mitä tapahtuu, jos yhtään hakutulosta ei löydy? Mitä tapahtuu, jos sivu on poistettu?
Melko paljon hommaa, vai mitä?
Miksi sisältömuotoilu on niin tärkeää?
Yksi suurimmista rasitteista ja turhautumisen aiheista niin työssä kuin työajan ulkopuolella on käsittämätön informaation määrä. Turha ja tarpeeton informaatio, häly, hukuttaa olennaisen tiedon. Häly hidastaa tai estää asioiden tekemistä: esim. verkkokaupassa tuotteet voivat jäädä ostoskoriin, jos ovat ikinä edes sinne asti päätyneet. Häly ja turhautuminen kuormittavat ihmistä.
- Tekoälyn myötä tarpeeton ja huonosti muotoiltu informaatio eli "bulkkisisältö" tulee kasvamaan eksponentiaalisesti. Informaatiosuunnittelu luo järjestystä kaaokseen. Hyvä sisältömuotoilu auttaa löytämään halutun tiedon siitä kohteesta, josta ihminen on kiinnostunut – esimerkiksi yrityksen verkkosivustosta – ja myös ymmärtämään tuota informaatiota.
Toinen ongelma räjähdysmäisen informaation kasvun lisäksi on monikanavaisuus. Ihminen liikkuu eri laitteiden ja kanavien välillä offlinesta onlineen, mutta saa harvoin sujuvan ja saumattoman kokemuksen.
- Hyvä IA ottaa huomioon erilaiset käyttökontekstit ja käyttäjäryhmät ja tekee monikanavaisen liikkumisen helpoksi ja miellyttäväksi. Hyvä sisältömuotoilu miellyttää myös hakukoneita – IA on siis tehokasta hakukoneoptimointia.
Käyttäjäkokemuksen (UX) kannalta verkkosivuston informaatioarkkitehtuuri on kaikkein olennaisin asia. IA vastaa siitä, miten digipalvelussa liikutaan ja miten helposti etsityt asiat löytyvät.
Kaupallisesta näkökulmasta verkkosivuston sisältömuotoilu on myös yksi olennaisimmista asioista. Hyvä IA tekee ostamisen helpoksi, koska etsityt asiat ja erilaiset vaihtoehdot löytyvät helposti ja miellyttävällä tavalla.
Mieti esimerkiksi: jos olet joskus tilannut tuotteita jostain verkkokaupasta ja kaikki on sujunut loistavasti alusta loppuun, eikö olekin helppoa palata uudelleen tuohon samaiseen verkkokauppaan, josta jää oikein mukava olo? Loistava sisältömuotoilu johtaa asiakasuskollisuuteen – joka puolestaan johtaa myynnin maksimoimiseen.
Sinua saattaisi kiinnostaa: Verkkokaupan hakukoneoptimointi - parhaat käytännöt 2024
Maksimoi myynti ja asiakaskokemus hyvällä suunnittelulla
- Informaatioarkkitehtuurissa määritellään, miten digitaalinen tuote tai palvelu tulee toimimaan ja miten sen eri osat toimivat yhdessä.
- Hyvä sisältömuotoilu tähtää siihen, että käyttäjä löytää ja ymmärtää lukemansa ja näkemänsä.
- Skaalautuva IA mahdollistaa sisällön kasvun (sisällöt, toiminnalliset elementit, uudet sivut jne.) ajan kuluessa ilman että käyttäjäkokemus vaarantuu.
- Sisällön rakenne tekee asioiden hausta ja käytöstä niin helppoa (tai vaikeaa) kuin mahdollista. Sisältömuotoilulla voi siten joko maksimoida tai minimoida tuotteen tai palvelun kaupallisen potentiaalin.
- Käyttäjäkokemus on suorassa yhteydessä asiakaskokemukseen sekä brändikokemukseen.
Teemme verkkosivuston ja sisällön auditointeja, jotka paljastavat sivustosi nykytilanteen ja antavat työkalut verkkosivujen kehittämiseen. Ota rohkeasti yhteyttä!
SELKEÄSTI DIGISTÄ: Kuule ensimmäisten joukossa alan uusin tieto ja vinkit parempaan bisnekseen!
Säilytämme yhteystietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti, emme koskaan jaa tietojasi eteenpäin. Voit milloin tahansa perua uutiskirjeen tilauksen helposti ja nopeasti.